Kirjoittanut emeritusprofessori Jyrki Virolainen.

1. Vaasan hovioikeuden presidentti vaihtuu. Tasavallan presidentti nimitti 16.2. 2023 Vaasan hovioikeuden presidentin virkaan hovioikeudenlaamanni, oikeustieteen tohtori, dosentti Sakari Juhani Laukkasen seitsemäksi vuodeksi 1. heinäkuuta 2023 alkaen. Hovioikeuden nykyinen presidentti Tapani Vasama jää silloin eläkkeelle.

2. Sakari Laukkanen on syntynyt Nurmeksessa 3.5.1962. Hän aloittaa uudessa virassa siten 61-vuotiaana.  Sakarin isä oli ylikonstaapeli ja äiti Lakimiesmatrikkelin (2011) mukaan emäntä. Nuorena Sakari harrasti mm. urheilua, lähinnä keihäänheittoa,  ja metsästystä. 

3. Laukkanen kirjoitti ylioppilaaksi Nurmeksen lukiosta 1981, opiskeli oikeustiedettä Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa, josta valmistui oikeustieteen kandidaatiksi 1984, lisensiaatiksi 1989 ja vuonna 1995 oikeustieteen tohtoriksi prosessioikeutta käsittelevällä tutkimuksellaan. Varatuomarin arvon Laukkanen sai vuonna 1988 auskultoituaan Ilomantsin tuomiokunnassa Joensuussa. Hän on  kolmen yliopiston prosessioikeuden dosentti ja sotilasarvoltaan reservin luutnantti. Noin 195 cm pitkä mies harrastaa nykyään murtomaahiihtoa ja pyöräilyä.

4. Tuomioistuinvirasto on julkaissut Laukkasen nimityksesta seuraavan tiedotteen: 

5.  Tutustuin Sakari Laukkaseen vuonna 1988 Lapin yliopistossa, jonne olin tullut syksyllä 1986 hoitamaan vt:nä lainkäytön professorin virkaa. Lukuvuosina 1987-1990 hoidin samaa sijaisuutta kihlakunnantuomarin virkani ohella 60 prosentin opetusvelvollisuudella, loput 40 prossaa virasta hoiti Rovaniemen kihlakunnantuomari Markku Arponen.  

6. Sakari oli toiminut tiedekunnassa aiemmin valtiosääntöoikeuden assistenttina. Hän teki gradututkielmansa valtiosääntöoikeudesta. Auskultanttikäräjät istuttuaan Sakari innostui  prosessioikeudesta, josta hän halusi kirjoittaa väitöskirjansa. Luultavasti Sakari oli lueskellut minun vuoden 1988 ilmestynyttä kirjaani Materiaalinen prosessinjohto, joka käsittelee tuomarin tehtäviä ja velvollisuuksia riita- ja rikosasioiden oikeudenkäynnissä. 

7. Sakarista tuli pian lainkäytön assistentti ja myöhemmin rikos- ja prosessioikeuden yliassistentti, ja hän alkoi suunnitella ja laatia väitöstutkimustaan, joka käsitteli – Materiaalinen prosessinjohto -kirjani tavoin – käräjäoikeuden tuomarin asemaa ja tehtäviä riita-asian valmistelussa. Sakari toimi pari vuotta myös Suomen Akatemian yhteiskuntatieteellisen toimikunnan tutkimusassistenttina, jolloin hän saattoi keskittyä yksinomaan väitöskirjan tekemiseen. Toimin väitöskirjatyön ohjaajana ja esitarkastajana, toisena esitarkastajana oli professori Juha Lappalainen Helsingin yliopistosta.

8. Väitöskirjatyö eteni suhteellisen ripeästi, välillä toki hieman takerrelleen, joka on väitöskirjan tekemisessä varsin normaali ilmiö, ja lopulta väitöskirjalta puuttui enää nimi, jota Sakari aika kauan pähkäili. Minusta väitöskirjan nimen piti olla mahdollisimman lyhyt ja ytimekäs, joten esitin nimeä ”Tuomarin rooli”. Se kelpasi Sakarille, mutta alaotsikon nimen hän sai keksiä itse ja siitä puolestaan tulikin aika pitkä: ”Prosessioikeudellinen tutkimus tuomarin roolista dispositiivisen riita-asian valmistelussa silmällä pitäen riidan kohteen selvittämistä”.

9. Laukkasen väitöskirjassa on esipuheiden ja lähdeluettelon lisäksi 335 varsinaista tekstisivua, mitä voidaan pitää oikeustieteellisen väitöskirjan optimipituutena. Esipuhe eli alkusanat on kirjoitettu sekä suomeksi että saksaksi. Väitöskirjan lopussa on laaja, lähes 30 sivua käsittävä saksankielinen yhteenveto  (Zusammenfassung). Esipuheessaan Laukkanen kiittää minua mm. sitä, että olin opastanut häntä ”ohi pahimpien karikoiden ja tukenut henkisesti tutkimuksen raskaissa loppuvaiheissa”. Toista esitarkastajaa Juha Lappalaista väittelijä  kiittelee perusteellisista korjausehdotuksista ja siitä, että hän oli voinut käydä Lappalaisen kanssa tutkimukseen liittyen ”vertaansa vailla olevia olevia keskusteluja”.

10. Sakari Laukkanen vieraili myös Ruotsissa ja Saksassa tutustuen sikäläisiin prosessioikeuden professoreihin. Upsalan yliopistossa, jossa Laukkanen oli ollut perheensä kanssa, hän oli saanut ohjausta professori Per Henrik Lindblomilta ja professori Bengt Lindelliltä, jotka hyvin tunnetaan Suomessa kirjoistaan ja artikkeleistaan. Vuonna 1992 Laukkanen oli työskennellyt kahdeksan kuukautta Kölnin yliopiston siviiliprosessioikeuden laitoksella professori Hanns  Prüttingin hoteissa; esipuheessaan Laukkanen kertoo nauttineensa suunnattomasti työskentelystään välittömässä ja kansainvälisessä ilmapiirissä. Tämä on mielenkiintoista sikäli, että Saksassa vierailivat aikoinaan myös Suomen prosessioikeuden isäksi mainittu vapaaherra Rabbe Axel Wrede ja 1920- ja -30 -lukujen taitteessa oikeusvoimasta siiviliprosessioikeudessa vuonna 1933 väitellyt Tauno Tirkkonen. 

11. Laukkanen kiittää esipuheessa myös kihlakunnantuomari Hannu Räsästä, joka oli auskultointiaikana saanut hänet kiinnostumaan prosessioikeudesta, sekä kihlakunnantuomari Markku Arposta siitä, että hän oli Arposen aloitteeesta saanut tilaisuuden työskennellä Rovaniemen käräjäoikeudessa puolisen vuotta vt. käräjätuomarina ja testata hypoteesejään käytäntöön. 

12. Väitöstilaisuus pidettiin perjantaina syyskuun 15. päivänä 1995 kello 12 Lapin yliopiston suuressa Fellman-salissa. Väitöstilaisuus oli ensimmäisiä, joissa Lapin yliopistosta oikeustieteen kandidaatiksi valmistunut juristi väitteli samassa yliopistossa myös tohtoriksi. Lehterit olivat lähes täynnä yleisöä, joka koostui tiedekunnan opettajista, kansliaväestä ja opiskelijoista, väittelijän läheisistä, hovioikeuden tuomareista ja esittelijöistä, käräjäoikeuden tuomareista ja notaareista, paikkakunnan muiden lainkäyttöelinten henkilöistä ja muista asiasta kiinnostuneista ihmisistä. Virallisena vastaväittäjä oli professori Juha Lappalainen ja minä kustoksena. 

13. Astelimme kolmistaan frakkiin pukeutuneina kateederin taakse ja julistin väitöstilaisuuden avatuksi. Väittelijä piti aluksi lektionsa, minkä jälkeen puheenvuoron sai vastaväittäjä. Hän kosketteli aluksi väitöstutkimukseen liittyviä yleisiä kysymyksiä ja siirtyi sen jälkeen tutkimuksen yksityiskohtaiseen tarkasteluun. Tilaisuuden puolivälissä pidettiin kahvitauko, jonka jälkeen tilaisuus jatkui vielä tunnin verran. Tarkastelunsa päätteeksi vastaväittäjä ilmoitti esittävänsä tiedekuntaneuvostolle väitöskirjan hyväksymistä, minkä jälkeen kustos tiedusteli, oliko kuulijoilla huomauttamista väitöskirjan johdosta. Kun ei ollut, hän julisti tilaisuuden päättyneeksi. 

14. Väitöskaronkka pidettiin illalla ravintola Oppipojassa – ravintolaa ei enää ole olemassa – jonne väittelijä ja hänen puolisonsa Marjo olivat kutsuneet 40-50 henkilöä. Vieraiden joukossa olivat vastaväittäjän ja kustoksen lisäksi muun muassa yliopiston rehtori Esko Riepula, muutama tiedekunnan professori ja assistentti sekä väittelijän sukulaisia, opiskelukavereita ja ystäviä. Olin jättänyt vuokrafrakkini varmuuden vuoksi majapaikkaani ja pukenut ylleni tumman puvun. Puheita pidettiin ja maljoja kohoteltiin. Pidin itsekin puheen, josta muistan enää vain sen, että se sai kuulijat nauraa hohottamaan tai hihittämään veet silmissä. Ajattelin jälkeenpäin, että vaikka puheenpito sujuikin, lienee kuitenkin parasta jättää kuoliaaksinaurattajan sivutoimi muille henkilöille. 

15. Väitöskirjan jälkeen Sakari Laukkanen on julkaissut toisen, väitöskirjaa suppeamman kirjan Selvä ja täsmällinen tuomio (2002) sekä harvakseltaan joitakin artikkeleja. Hän hoiti minun lainkäytön professorin virkaani lukuvuonna 1999-2000, jolloin itse olin Akatemian varttuneena tutkijana, samoin  2003-2004 Turun yliopiston prosessioikeuden professorin virkaa. Laukkanen on kolmen yliopiston eli Lappeenrannan  teknillisen yliopiston ((2002),  Itä-Suomen yliopiston (2004) sekä Turun yliopiston (2004) prosessioikeuden dosentti.  Professorin virkoja hän ei ole tiettävästi hakenut.

16. Pian väitöskirjan valmistumisen jälkeen Laukkanen siirtyi yliopistosta käytännön oikeuselämän tehtäviin. Kuten Tuomioistuinviraston tiedotteesta ilmenee, hän on toiminut korkeimman oikeuden esittelijänä eli oikeussihteerinä sekä monta vuotta oikeusministeriön erilaisissa tehtävissä, viimeksi kehittämispäällikkönä. Vuodesta 2008 lähtien hän on ollut yhtäjaksoisesti  Rovaniemen hovioikeudessa neuvoksena ja viimeksi hovioikeudenlaamannina. Hän on aiemmin hakenut hovioikeuden presidentin virkaa Rovaniemen, Turun ja Itä-Suomen hovioikeudesta, mutta vasta haku Vaasan hovioikeuden presidentin virkaan tärppäsi.  

17. Laukkanen on toiminut erilaisissa lainvalmistelutehtävissä. Olimme kumpikin mukana oikeusneuvos Markku Arposen johtamassa Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomiteassa pysyvän asiantuntijan nimikkeellä ja osallistuimme muutoin komitean työskentelyyn samalla tavalla kuin komitean jäsenetkin (KM 2003:3); komitean kolmantena pysyvänä asiantuntijana oli lainsäädäntöneuvos Asko Välimaa, joka on nykyisin Helsingin hovioikeuden presidentti.

18. Olen tyytyväinen, että Sakari Laukkanen nimitettiin juuri Vaasan hovioikeuden presidentiksi. Vaasan hovioikeudentalo, joka valmistui vuonna 1862, on ulkoa ja sisältä hieno ja upea rakennus, maan viidestä hovioikeudesta selvästi näyttävin. Olin kauan sitten itse kaksi vuotta Vaasan hovioikeuden neuvoksena, minut nimitettiin virkaan 33-vuotiaana. Minulle jäi hovioikeudesta oikein miellyttävät muistot, ja siellä tapasin myös tulevan toisen vaimoni Tuulan, joka otettiin hovioikeuden esittelijäksi lähestulkoon suoraan publiikista. Muistan yhä silloisten hovioikeudenneuvosten ja suurimman osan esittelijöidenkin nimistä, joiden urakehitystä olen seurannut. Samaan aikaan kun tulin hovioikeuden jäseneksi, sinne tulivat viskaaleiksi Robert Liljenfeldt ja hänen naisystävänsä ja myöhemmin puolisonsa Raija Särkioja, nykyisin Liljenfeldt; he siirtyivät eläkkeelle samanaikaisesti hovioikeudenlaamannin viroista viitisen vuotta sitten. Läksiäiseni, joita vietettiin marraskuun lopulla 1978 hovioikeuden henkilökunnan pikkujoulujuhlien yhteydessä ensin hovioikeuden tiloissa ja sen jälkeen hovioikeuden lähellä olevassa Ravintola Ernstissä, olivat monella tavoin ikimuistoiset; läksiäiset olivat yhteiset vastaperustetun Rovaniemen hovioikeuden sihteeriksi nimitetyn viskaali Keijo Siljanderin kanssa. Asiaan kuului, että hovioikeudesta ravintolaan poistuessa kajautin kahden kollegan kanssa hovioikeuden pääsisäänkäynnin tasanteelta pimenevään iltaan Jääkärinmarssin ensimmäisen säkeistön.

19. Huhtikuussa 1997 Lapin tiedekunnan prosessioikeuden syventävien opintojen opiskelijat tekivät johdollani projektimatkan Vaasan hovioikeuteen, jossa presidentti Erkki Rintala esitteli meille isännän äänellään hovioikeuden tiloja, täysistuntosalin seinillä olevia hovioikeuden presidenttien muotokuvia vuodesta 1775 tapahtuneesta hovioikeuden perustamisesta lähtien, maankuulun perinnehuoneen aarteita sekä laajaa ja hyvinhoidettua kirjastoa. Muutama tuttu hovioikeudenneuvos, jotka olivat olleet virassa myös pariakymmentä vuotta aikaisemmin, oli myös paikalla. Todella miellyttävä projektimatka. Valokuva, jossa projektilaiset kuuntelevat presidentti Rintalan esitystä hovioikeuden plenumsalissa, löytyy Vaasan hovioikeuden perinnehuoneen oppaan (2014) sivulta 25. Samassa salissa istuin 20 vuotta aikaisemmin hovioikeuden I jaoston istunnoissa, jaoston puheenjohtajana toimi hovioikeudenneuvos Saara Tyyni. Tulkoon mainituksi, että Lapin tiedekunnan prosessioikeuden opiskelijoiden ensimmäinen projektimatka, jossa itse olin mukana, tehtiin keväällä 1987 Tallinnaan, jossa tutustuimme kahden päivänä aikana paikalliseen alioikeuteen ja Tallinnan nähtävyyksiin. Matkan apulaisjohtajana toimi Ikaalisten tuomiokunnan käräjätuomari Hannu Rajalahti, joka osasi auttavasti venäjän kieltä. Hänestä tuli 2000-luvun alkupuolella korkeimman oikeuden jäsen.

20. Vielä mainitsen presidentti Erkki Kustaa Rintalan 80-vuotissyntymäpäivän johdosta vuonna 2015 julkaistun juhlakirjan ”Isännän ääni”, jonka kustansi Talentum Pro. Kuten Erkki Rintalan tyttären varatuomari Kristiina Rintalan kirjoittamasta kirjan esipuheesta ilmenee, kerroin kirjahanketta koskevasta ideasta hovioikeudelle, tarkemmin sanottuna Lapin yliopistosta hovioikeuden jäseneksi siirtyneelle Timo Saranpäälle; samalla mainitsin kirjan nimen, joka myös mukisematta hyväksyttiin. Kirja on lähes 500 sivua käsittävä todella hieno opus, joka sisältää 26 artikkelia sekä upeita värikuvia hovioikeuden tiloista, istuntosaleista, kalusteista, poikkeuksellisen arvokkaista taide- ja esinekokoelmista jne. Kirja olisi jäänyt tekemättä, jollen olisi kertonut ideastani Saranpäälle.

21. Aika monet Vaasan hovioikeuden nykyisistä tuomareista ja esittelijöistä ovat valmistuneet juristiksi Lapin yliopistosta. Näistä neuvoksista mieleen tulevat etenkin Petteri Korhonen sekä Anne ja Timo Saranpää. Anne Saranpää, joka on oikeustieteen lisensiaatti, toimi reilun vuoden lainkäytön assistenttina Lapissa. Timo oli kuusi vuotta assistenttinani ja väitteli vuonna 2010 oikeustieteen tohtoriksi todistusoikeutta käsittelevällä väitöstutkimuksellaan.

22. Neljän hovioikeuden presidenttinä on nyt Lapin yliopistosta valmistunut juristi: Turussa Pekka Määttä, Itä-Suomessa Antti Savela, Rovaniemellä Jyrki Kiviniemi ja 1.7. alkaen Vaasassa siis Sakari Laukkanen. He ovat aikanaan suorittaneet prosessioikeuden tentin minulle. Laukkanen ja Määttä ovat väitelleet oikeustieteen tohtoriksi prosessioikeudesta; olin 10-15 vuotta sitten Pekka Määtän väitöstutkimuksen esitarkastajana. Kaikki ovat aiemmin toimineet käräjäoikeuden päällikkötuomarina eli laamannina: Savela Oulun, Kiviniemi Lapin, Määttä Kainuun ja Päijät-Hämeen ja Laukkanen tällä hetkellä Lapin käräjäoikeudessa. Kun tähän lisätään, että myös Helsingin hovioikeuden presidentti Asko Välimaa on toiminut prosessioikeuden tutkijana ja noin 20 vuotta prosessioikeuden lainvalmistelusta vastaavana lainsäädäntöneuvoksena ja -johtajana, ja että myös korkeimman oikeuden presidentti Tatu Leppänen on väitellyt prosessioikeudesta – olin hänen vastaväittäjänsä Helsingissä vuonna 1998 –  ovat hovioikeuksien ja korkeimman oikeuden ”pullat hyvin uunissa”. Korkeimman oikeuden jäsenistä ovat prosessioikeudesta väitelleet ainakin Pekka Koponen, Mika Huovila, Jorma Rudanko, Päivi Hirvelä ja ma. jäseneksi viime viikolla esitetty kirjoittajakumpppanini Pasi Pölönen. Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksistä kolmasosa koskee prosessioikeutta.

23. Lämpimät onnittelut presidenttinimityksen johdosta sekä Sakari Laukkaselle että Vaasan hovioikeuden väelle! Laukkasesta hovioikeus saa kokeneen ja taitavan päällikkötuomarin, jonka johdolla tuomioistuin nousee uuteen kukoistukseen maan kärkihovioikeutena. Vuonna 2023 Vaasan hovioikeuden perustamisesta tulee kuluneeksi 250 vuotta.