Hallituksen esitys merkitsee erittäin suurta muutosta muutoksenhakumenettelyyn. Suullisen todistelun vastaanottaminen kuva- ja äänitallenteelta vahvistaa hovioikeuden roolia käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta kontrolloivana tuomioistuimena ja oikeudenkäynnin painopiste siirretään käräjäoikeuteen.

Hovioikeustasolla on pääsääntöisesti kannatettu muutoksenhakumenettelyn muuttamista nyt esitetyllä tavalla. Säännökset olisi laadittava sellaisiksi, että ne mahdollistavat tarkoituksenmukaisen ja joustavan oikeudenkäyntimenettelyn muutoksenhakuasteessa. Hovioikeudella pitäisi olla yhtä hyvät edellytykset arvioida suullista todistelua kuin käräjäoikeudella.

Etenkin laajoissa rikosasioissa asioiden valmistelua tulisi käräjäoikeudessa tehostaa. Käräjäoikeuden pitäisi laatia prosessisuunnitelma yhdessä osapuolten kanssa. Asianosaisten kanssa olisi myös keskusteltava, onko asia sen laatuinen, että sen käsittelyä tulisi erityisesti jäsennellä.

Tavoitteena on, että hyvällä valmistelulla voidaan käsitellä asia pääkäsittelyssä yhtäjaksoisesti ja jäsennellysti. Muutoksenhakuvaiheessa olisi tärkeää, että pystytään tarpeettomia tallenteiden osia tunnistamaan vaivattomasti, mutta luotettavasti. Tämä vaatii tallenteiden indeksointia käräjäoikeusvaiheessa ainakin laajoissa jutuissa. Indeksointi on tarpeellinen erityisesti, jos käsittelyn kohteena olevassa asiassa on useita kysymyksiä, jotka liittyvät täysin toisistaan. On
mahdollista, että hovioikeudessa ei ole enää kysymys koko asiasta. Ilman indeksointia on vaarana, että hovioikeudessa joudutaan turvautumaan todistajien uudelleenkuulemiseen tarpeettoman suuressa määrin.

Hyvin valmistellussa alioikeuskäsittelyssä indeksointi voisi syntyä käsittelyn ohessa. Huolellisesti laadittu prosessisuunnitelma ja toteutunutta istuntoa vastaava pöytäkirja luovat indeksoinnin perustan. Esityksessä on lähdetty siitä, että käräjäsihteerit tekevät indeksoinnin. Indeksointi laajassa ja vaikeassa asiassa voi myös vaatia käräjätuomarin työpanosta. Joka tapauksessa on huolehdittava avustavan henkilökunnan määrän riittävyydestä käräjäoikeuksissa ja asianmukaisen
koulutuksen järjestämisestä näille henkilöille. Jos asianosaiset tai hovioikeus joutuisivat jälkikäteen tekemään tällaisen erittelyn, siitä tulisi uusi työvaihe, johon menisi huomattavasti työaikaa.

Hovioikeuden näkökulmasta on tärkeää, että järjestelmä on helppokäyttöinen ja toimintavarma. Vaarana on, että puutteellisen tai puuttuvan indeksoinnin johdosta on mahdotonta jättää tallenteista osioita katsomatta hovioikeudessa. Tällöin on myös hyvinkin mahdollista, että hovioikeuden pääkäsittelyiden kestot pitenevät nykyisestään.

Hovioikeudelle pitäisi jättää tietty harkintavalta päättää todistelun vastaanottamisen eri vaihtoehdoista pääkäsittelyssä. Olisi tärkeää löytää yhtenäisiä linjoja ja keskustella erityisen syyn tulkinnasta (uudelleenkuulustelu / lisäkysymykset) jo etukäteen. Hovioikeudet joutuvat tulevaisuudessa todennäköisesti tekemään enemmän käsittelyratkaisuja todistelun vastaanottamisesta.

Harkinnassa, sovelletaanko viittausmenettelyä, on otettava huomioon asian laajuus, laatu ja asianosaisten kannanotot. Voisiko lakiehdotusta vielä muokata niin, että hovioikeus voisi osapuolten hyväksymällä tavalla vastaanottaa todistelun viittausmenettelyssä ennen pääkäsittelyä?

Uudistuksen onnistunut toimeenpano edellyttää sekä tuomioistuinten sisäistä että syyttäjille ja avustajille suunnattua koulutusta. Hovioikeuksien kannattaisi myös tehdä keskinäistä yhteistyötä ja keskustella yhteisistä linjoista, myös piirinsä käräjäoikeuksien kanssa.

Kirjoitus on runko Wallinin Prosessioikeusyhdistyksen seminaarissa 4.10.2021 pitämästä esityksestä.