Arvoisa Lahden Lakimiesyhdistyksen juhlaväki
On suuri kunnia saada toimia perinteikkään ja myös itselleni merkityksellisen Lahden Lakimiesyhdistyksen vuosijuhlan puhujana. Kysymyksessä ei ole vielä mikä tahansa vuosijuhla, vaan Lahden Lakimiesyhdistyksen 110 -vuotisjuhla!
Lahden Lakimiesyhdistys on perustettu vuonna 1912 yhdyssiteeksi alueen lakimiehille ja lainopillisen harrastuksen ja tutkimuksen sekä laintuntemuksen edistämiseksi. Tällä saralla onkin riittänyt lakimiehille haastetta, sillä Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen yhtenä kaikkein vanhimmista paikallisyhdistyksistä jäsenkunta on laintuntijan aitiopaikalta todistanut maamme yli satavuotisen kehityskulun aina Venäjän keisarikunnan autonomisesta suurruhtinaskunnasta, itsenäistymisen, sotien, NL:n hajoamisen ja Berliinin muurin murtumisen myötä Euroopan aukeamiseen ja Suomen liittymisen Euroopan neuvostoon ja EU:hun ja nyt vielä tiukemmin läntiseen yhteyteen Natohakemuksen myötä.
Itse kuulun ikäpolveen, jolla on ollut ainutlaatuinen kokemus jo vanhanmallisista oikeudenkäynneistä ennen laajoja siviili- ja rikosprosessin prosessiuudistuksia ja siitä, miten juttuja istuttiin nykyisessä kaupungintalossa – tuolloisessa Lahden raastuvanoikeudessa – legendaaristen tuomaripersoonien kuten Beibi Rantasen, Esko Puusolan ja Hollolassa Reino Keinosen sekä syyttäjistä Pekka Norosen ja asianajajista Juhana Kurki-Suonion – kapellimestaroimana. Miten tuolloin jo aamusta keräännyttiin asianajajien huoneeseen odottamaan jossain vaiheessa päivää sisään huudettavan jutun käsittelyä. Miten asianajajien huoneessa, jonka täytti rento tunnelma, sakea tupakansavu ja lennokkaat jutut, uusikin aloitteleva lakimies otettiin ystävällisesti mukaan joukkoon.
Muutos noista leppoisista menneen maailman tunnelmista on ollut kiihkeä. Muutosta omalle ikäpolvelleni on hallinnut 1990-luvun uusien prosessisääntöjen kehittyvät tulkinnat, ihmisoikeuksien läpimurto ja EU-oikeuden ”vieteriukkoefekti”, jolla tarkoitetaan sitä vaikeaa ennakoitavuutta, millaisissa tapauksissa EU-oikeus voi saada relevanssia mitä yllättävimmissä yhteyksissä. Tämä kehitys on asettanut lakimieskunnalle uudenlaisia osaamisvaatimuksia. Muuttuvassa toimintaympäristössä tämä on merkinnyt myös tuomioistuinten rakenteen uudistamista ja tehokkaampia keinoja järjestää tuomioistuimien toimintaa.
Tämä on käytännössä tarkoittanut tuomiopiirien laajentumista ja pienimpien kodikkaiden käräjäoikeuksien lakkauttamista sekä tuomioistuimen ydintehtävän kirkastamista siirtämällä riidattomia asioita pois tuomioistuimista. Muutosta ja menneestä irtautumista havainnollistaa myös Lahdessa konkreettisesti se, että aikaisemman oikeustalon paikalla on nyt kuoppa eikä Kouvolan hovioikeuttakaan enää omana hovioikeutena ole.
Myös viime vuosien tapahtumat ovat haastaneet aivan uudella tavalla tuomioistuinlaitosta ja oikeusvaltiota sekä yhteiskuntaa niin Suomessa kuin muualla. EU:n yhteisössä Puola ja Unkari ovat luisuneet kohti autoritääristä regiimiä ja niissä on järjestelmällisesti heikennetty oikeuslaitoksen, median, vähemmistöjen ja opposition asemaa. Koronaepidemia on kaikkialla koetellut yhteiskunnan perusrakenteita ja kansalaisten kestävyyttä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on rikkonut raskaasti kansainvälisen sopimusperusteisen yhteistyön ja oikeuden periaatteita, jotka ovat olleet pitkään oikeusvaltiokehityksen ja rauhan ydin Euroopassa.
Mikä oikeusvaltio on?
Moderni oikeusvaltio – Rule of Law – perustuu kolmiyhteyteen, jossa oikeusvaltiollisuus vaatii kumppaneikseen kahta muuta elementtiä: demokraattisen järjestelmän ja perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen. Oikeusvaltio luo jykevän perustan kansalaisten oikeuksien toteutumiselle, kansanvaltaiselle vaikuttamiselle vapaiden ja rehellisten vaalien kautta ja taloudelliselle toiminnalle. Se on keskeinen arvopohja, jolle niin Euroopan neuvoston ihmissopimus kuin EU:n perussopimukset rakentuvat.
Ytimenä oikeusvaltiossa on vallan kolmijako-oppi, lailla säätämisen, yksilön vapauksien sekä ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittamisen prinsiipit. Näiden konkretisoimiseksi EN:n Venetsian komissio on laatinut listan niistä elementeistä, joista oikeusvaltio tunnistetaan ja joita ovat
- laillisuusperiaate
- Oikeusvarmuus
- Toimivallan väärinkäytön ja mielivallan kielto
- Yhdenvertaisuus lain edessä ja syrjimättömyys ja
- Pääsy puolueettoman ja riippumattomaan tuomioistuimeen.
Oikeusvaltion käsite ei siten ole pelkistettävissä vain muodolliseksi lainmukaisuudeksi, jossa vaaditaan, että virkamiehen toiminta perustuu lakiin. Oikeusvaltio ei siis toimi tyhjiössä, vaan on sidoksissa ja osittain päällekkäinen terveen yhteiskunnan muiden peruselementtien kanssa, jossa nämä kolme elementtiä ovat kohtalonyhteydessä toisiinsa: Demokratiaa ei ole ilman oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista – ei oikeusvaltiota ilman demokratiaa ja ihmisoikeuksia, ja ihmisoikeudet kolisevat tyhjyyttään ilman demokratiaa ja oikeusvaltion riippumattoman tuomioistuimen niitä turvaavaa järjestelmää.
Oikeusvaltion perusta on luottamus oikeusturvaan ja oikeusvaltion keskeinen tehtävä on huolehtia kansalaisten oikeusturvan toteutumisesta. Tuomioistuimien tehtävä on käyttää tuomiovaltaa ja luottamus sen kykyyn antaa oikeussuojaa on yhteiskunnan vakauden peruspilareita. Välttämätön edellytys tälle on puolestaan tuomioistuimen riippumattomuus ja oikeudenkäynnin puolueettomuus. Kokemus oikeudenmukaisuudesta on keskeinen yhteiskunnallisen vakauden tekijä, jota on tietoisesti vaalittava. Tässä suhteessa olennaista ei ole yksinomaan se, miten asiat lainsäädännöllisesti ovat, vaan myös se, miltä asiat näyttävät ulospäin ja miten ne koetaan.
Riippumattomuudessa on kyse siitä, että tuomioistuimien tulee lainkäyttötoiminnassaan olla riippumattomia niin lainsäätäjästä, täytäntöönpanovallasta kuin oikeusriidan osapuolistakin. Lainkäytön riippumattomuudesta ja puolueettomuudesta ovat luonnollisesti työssään vastuussa niin tuomarit, syyttäjät kuin asianajajat, mutta keskeisesti valtiovalta, jonka tulee turvata rakenteellisesti tuomioistuinlaitoksen toimintaedellytykset eli riittävät resurssit ja tuomareiden virkamiesoikeudellinen asema.
Miten oikeusvaltio voi Suomessa?
EU:n komissio julkaisi nyt kesällä kolmannen vuotuisen oikeusvaltiokertomuksen, johon sisältyy arvio kunkin 27 jäsenvaltion oikeusvaltiohaasteista. Raportin mukaan suomalainen oikeusvaltio on sinänsä hyvässä kunnossa ja oikeusvaltioperiaate toteutuu Suomessa hyvin. Raportissa oikeusjärjestelmän riippumattomuus, lehdistönvapaus ja vähäinen korruptio saivat kiitosta. Ongelmiakin paikannettiin. Oikeusprosessin oikeudenkäyntikulut ja oikeudenkäyntien kesto ovat oikeusturvaa nakertavia epäkohtia.
Myös korkein oikeus on kiinnittänyt huomiota siihen, että kohonneet oikeudenkäyntikulut ovat nostaneet riita-asioiden prosessikynnystä niin, että oikeusvaltion legitimiteetti on vaarassa rapautua, jos asianosaiset eivät enää kuluriskin pelossa uskalla hakea tai kykene hakemaan oikeussuojaa tuomioistuimelta. Oikeusministeriö on tarttunut tähän ongelman, mutta tässä vaiheessa tarjotut keinot ongelman kampittamiseksi näyttävät näennäisiltä ja vaatimattomilta ongelman vakavuuteen ja laajuuteen nähden.
Oikeudenkäyntien kesto on oikeudenhoitomme ikiongelma, jonka osalta viime aikoina on kiinnitetty huomiota erityisesti seksuaalirikosten käsittelyn kestoon rikosprosessiketjussa aina rikosilmoituksesta tuomioon ja siitä sekä uhrille että tekijälle aiheutuvaan lisäkärsimykseen. Oikeus oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa on osa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Nykyisin tuomioistuimien ruuhkautuminen ja juttujen kesto on pitkälti resurssikysymys. Riittävä kestävä perusrahoitus on keskeinen osa tuomioistuimien riippumattomuutta. Vastuu oikeuslaitoksen toimintakyvystä on valtiovallalla ja edellyttää tuomioistuinlaitoksen budjettiaseman vahvistamista. Vahvassa oikeusvaltiossa kansalaiset voivat luottaa siihen, että heidän oikeusturvansa toteutuu ilman kohtuutonta viivästystä ja ilman kohtuuttomia kustannuksia.
Oikeusvaltio ei ole asiantila, joka on saavutettu, vaan sitä tulee jatkuvasti huoltaa ja trimmata vastaamaan myös pidemmälle tulevaisuuteen ennakoitavia tarpeita.
Tällaisina oikeudenkäyttöön vaikuttavina megatrendeinä on vastikään julkaistussa oikeudenkäytön kehitystyöryhmän arviomuistiossa hahmotettu muun muassa väestön ikääntyminen ja keskittyminen kaupunkeihin, joka tulee näkymään potentiaalisten rikoksentekijöiden vähenemisenä, mutta vaikeasti selvitettävän kansainvälisen verkkorikollisuuden lisääntymisenä ja ikäväen altistumisena rikoksen uhreiksi. Digitalisaatio tulee näkymään oikeuslaitoksessa tekoälysovellutuksina ja jutuissa uusina kysymyksinä vastuun kohdentumisesta ja datan omistajuudesta.
Kansainvälistyminen ja kulttuurin monimuotoistuminen tulee heijastumaan taas perheoikeuden kansainvälisiin kysymyksiin ja oikeuslaitoksen päivittäisessä työssä kielten moninaisuuteen. Lakimiehille työelämän muutos tuo monimutkaistuvan oikeuden substanssiosaamisen vaatimusten lisäksi digitaitojen ja eri kulttuuritaustasta peräisin olevien ihmisten kohtaamisen taitovaatimuksia. Ilmastonmuutos ja luontokato taas aiheuttavat omat jutturyppäänä uudenlaisina ympäristölle haitallisen toiminnan kriminalisointeina ja valtion vastuuna riittämättömistä ilmastotoimista. Talouden murroksen näemme jo nyt Ukrainan sodan aiheuttamana energiakriisinä, inflaation kasvuna ja talouskasvun heikkenemisenä, jonka heijastusvaikutuksissa emme toivottavasti ole toistamassa -90 luvun talouslaman vaikutuksia.
Uusina ilmiöinä näyttäytyy myös yhteiskunnan polarisoituminen ja sen kylvämät ääriliikkeet, joiden mahdollisiin tuomioistuimen riippumattomuutta rapauttaviin vaikuttamispyrkimyksiin on kansainvälisten esimerkkien valossa syytä varautua jo etukäteen seesteisessä ilmapiirissä ja varmistaa se, että tuomioistuimet yhteiskunnan myrskyisilläkin säillä voivat täyttää tehtävänsä oikeusturvan takaajana.
Oikeusvaltion kehittäminen on osa riippumattomuuteen liittyvää vastuuta oikeusturvan laadusta ja saatavuudesta huolehtimista. Tässä kehittämisessä tehtävää on meille kaikille oikeusturvan ketjussa toimiville.
Euroopan ihmisoikeussopimuksen johdanto-osassa valtiot ilmaisevat selkeästi syvän uskonsa perusvapauksiin, joiden todetaan olevan oikeudenmukaisuuden ja maailmanrauhan perusta maailmassa, ja joita tehokas poliittinen demokratia ja ihmisoikeudet parhaiten ylläpitävät.
EU ja Euroopan neuvosto ovat syntyneet rauhanprojekteina, joiden tarkoitus on ollut yhdistää II maailmansodan repimä Eurooppa. Pitkä rauhanaika Euroopassa ja EU:n vuonna 2012 saama Nobelin rauhanpalkinto työstä Euroopan muuttamisesta sodan areenasta rauhan mantereeksi on ollut osoittamassa, että nämä hankkeet ovat olleet menestyksekkäitä rauhanhankkeita. Nyt Euroopan mantereella Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan on haastamassa tätä kehitystä.
Sodat ja hyökkäykset oikeusvaltiota vastaan eivät ala kuitenkaan yhtäkkisesti. Ne alkavat pikkuhiljaa. Ensin viholliseksi leimatun vastapuolen ihmisarvon kieltämisellä ja de-humanisoimisella sekä kansallisten vastustusäänien vaientamisella rajoittamalla sananvapautta ja kokoontumis- ja yhdistymisvapautta sekä vähitellen rapauttamalla tuomioistuimien riippumattomuutta ja kykyä toimia kansalaisten oikeusturvan takaajana masinoimalla se hallinnon jatkeeksi.
Lakimiehet ovat avainasemassa havaitsemassa tällaisen mahdollisen kehityskulun ja kykeneviä puuttumaan siihen ja puolustamaan kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksia. Niin nyt kuin aikaisemmin. Kun Lahden Lakimiesyhdistys perustettiin vuonna 1912 Suomen suurruhtinaskunnan lakimiehet kamppailivat venäläistämispolitiikkaa vastaan.
Kuten professori emeritus Esko Valtaoja on todennut, tässäkin nykytilanteessakin on syytä edetä V-tyylillä. Kun historiaa tarkastelee isossa kuvassa, kaikki on mennyt parempaan suuntaan. Vapaus, vauraus ja mahdollisuutemme ovat kasvaneet koko ajan. Vapaus ja vauraus vaativat vielä kolmatta veetä eli vastuuta. Sitä, että otamme vastuun ympäristöstä ja itsestämme – ja lakimiehinä oikeusvaltiosta.
Mutta myös lakimiehet ovat ihmisiä ja tarvitsevat tärkeän yhteiskunnallisen tehtävänsä lomassa pilvisempinäkin aikoina elämäänsä iloa, valoa ja hauskuutta. Siitä me olemme tulleet tänne Lahden Lakimiesyhdistyksen 110-vuotisjuhlaan nauttimaan.
Hurraa ja onnea Lahden lakimiehet ja Lahden Lakimiesyhdistys!