Kirjoittajanut Itä-Suomen hovioikeuden presidentti Antti Savela.
Aikaisemman Prosessioikeusblogin ylläpitäjä, lainkäytön emeritusprofessori Jyrki Virolainen täyttää tänään 26.2.2023, Nestorin päivänä, 80-vuotta.
2. Virolainen on kaikille prosessioikeuden harrastajille tuttu laajan ja merkittävän prosessioikeudellisia kysymyksiä käsittelevän tutkimustyönsä ja muun kirjallisen tuotantonsa kautta. Virolaisen elämän kulusta muutoin saa selkoa lukemalla hänen 60-vuotisjuhlakirjaansa Matkalla pohjoiseen (Lapin yliopistopaino. Rovaniemi 2003) kirjoittamansa pienoiselämäkerran.
3. Iän karttumiseen liittyvien merkkipäivien sisältöön kuuluu olennaisena osana menneiden muistelu. Tämän blogikirjoituksen varsinaisena teemana onkin juhlistaa Virolaisen merkkipäivää julkaisemalla hänen Ikaalisten tuomiokunnassa vuonna 1988 laatimansa tuomarinohjeet alioikeuden puheenjohtajille.
4. Tuomarinohjeet on julkaistu ajankohtana, jolloin alioikeuksien oikeudenkäyntimenettelyt olivat valinkauhassa. Näköpiirissä jo olivat vuonna 1993 toteutunut alioikeus- ja riita-asiain oikeudenkäyntimenettelyn uudistus ja vuonna 1997 toteutunut rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyn uudistus.
5. Virolainen oli Ikaalisten kihlakunnantuomarina päättänyt, että Ikaalisten tuomiokunnassa vanhanaikaisesta suullis-pöytäkirjallisesta menettelystä lähdetään siirtymään etupainotteisesti kohti tulevaa suullista, välitöntä ja keskitettyä oikeudenkäyntiä. Tähän ei sopinut, että oikeudenkäynnit perustuisivat kirjelmien lukemiseen. Siksi Virolainen edellytti johtamassaan tuomiokunnassa pääsääntöisesti asioiden esittämistä suullisesti. Tavoitteena oli edistää oikeudenkäyntien joutuisuutta, edullisuutta ja varmuutta.
6. Julkisuudessa alettiin puhua Ikaalisten mallista. Sittemmin se levisi myös ainakin Toijalan ja Rovaniemen tuomiokuntiin, joissa kihlakunnantuomareina toimivat myöhemmät korkeimman oikeuden jäsenet Gustaf Möller ja Markku Arponen. Asianajajakunta vastusti Ikaalisten mallia, mutta muutos oli vääjäämättä tulossa.
7. Virolaisen laatimista tuomarinohjeista voi löytää useimmat niistä teemoista, jotka ovat olleet Virolaiselle hänen tutkijaurallaan tärkeitä ja joista hän on kirjoittanut. Näitä ovat esimerkiksi tuomarin vastuu ja rooli, materiaalisen prosessinjohdon tärkeys ja sen eri ulottuvuudet, oikeudenkäynnin osallisten roolit, oikeudenkäynnin kohteen täsmentäminen ja tuomion perusteleminen.
8. Monet ohjeissa esitetyt ajatukset kelpaavat noudatettaviksi vielä tänäänkin. Näitä ovat esimerkiksi ohjeiden kohdat 28 ja 29, joissa on itse asiassa tiivistetysti todettu Virolaisen myöhempien tuomion perustelemista koskevien tutkimusten pääviestit: perustele ymmärrettävästi, keskity riitaisten kysymysten perustelemiseen, perustele myös oikeuskysymys oikeuslähteet mainiten ja laadi perustelut pro&contra -periaatteen mukaisesti.
9. Jyrki Virolaisen syntymäpäivä osuu siis Nestorin päivälle. Tämä, jos mikä, sopii Virolaisen kohdalla hänen täyttäessään kunnioitettavat 80 vuotta. Wikipedian mukaan Nestori on suomalainen muunnos kreikkalaisperäisestä nimestä Nestor, joka merkitsee ’kotiin palannutta’. Kreikkalaisessa mytologiassa Nestor oli sankari, joka vielä vanhoilla päivillään osallistui Troijan sotaan ja antoi neuvoja nuoremmille sotureille. Tähän liittyen Nestor tai Nestori merkitsee kuvaannollisesti jonkin ammattikunnan piirissä olevaa kunniavanhusta.
10. Jyrki Virolainen toimii yhä, korkeahkosta iästään huolimatta, kreikkalaisen mytologian sankarin tavoin. Ahkeralla twiittaamisella oikeuslaitoksen asioista ja toisinaan vielä blogikirjoituksillaan – sekä tässä Prosessioikeusblogissa että ylläpitämässään Rule of law -blogissaan – hän opastaa nuorempiaan terävillä, tosin toisinaan vähän kirpeilläkin, huomioillaan.
11. Prosessioikeusblogin ylläpitäjien ja blogin lukijoiden puolesta lämpimät onnittelut Jyrki Virolaiselle merkkipäivän johdosta!
10 ajatusta aiheesta “Jyrki Virolainen 80 vuotta”
Kiitän presidentti Antti Savelaa, Lapin yliopiston kasvattia, onnitteluista ja muutenkin lämpimistä sanoista!
Työn, tai oikeastaan harrastuksen, merkeissä tänäänkin mennnään. Olen ehtinyt, kello on nyt 9.58, twiitata kaksi kertaa asiasta, joka koskee HS:ssa laajasti selostettua Anneli Auerin ja Jens Kukan tuomionpurkuasiaa. Eilen twiittasin samasta teemasta – muistaakseni (!) – neljä kertaa ja julkaisin Rule of law -blogissani yhden pitkän kirjoituksen. Se sisältää juuri Antti Savelan alussa mainitsemat ”minimuistelmani”, jotka julkaistiin juhlakirjassani ”Matkalla pohjoiseen” tasan 20 vuotta sitten 26.2.2003 , sivut 467-492.
Nyt juuri alkoi aurinko paistaa täällä Riksulassa täyveltä terältä, joten taidanpa lähteä pienelle hiihtolenkille.
Mottoni on tätä nykyä lause: ”Mies, kun tulet tiettyyn ikään, älä ole milläsikään”.
Muistelmani ”Matkalla pohjoiseen” (2003) löytyvät tästä linkistä
https://jyrkivirolainen-oikeus.blogspot.com/2023/02/369-matkalla-pohjoiseen-nain-professori.html
Blogikuvassa oleva Helsingin Sanomien artikkeli tai uutisjuttu 9.10.1988 on luettavissa kunnolla tästä linkistä
https://nakoislehti.hs.fi/b6c99b33-c1bf-4afb-bab9-ade76d0fc6bf/11?q=Jyrki%2BVirolainen
Ikaalisten mallista tai tyylistä puhuttaessa mainitaan usein vain ns. kirjelmäkielto. Se ei itse asiassa ollut ehdoton, päin vastoin antamieni ohjeiden mukaan riita-asian vastaajan edellytettiin antavan kirjallisen vastineen, siis oikeudenkäyntikirjelmän, tuomiokunnan kansliaan jo hyvissä ajoin ennen käsittelyn alkamista oikeudessa! Tuomiokunnasta vastinekirjelmä lähetettiin tiedoksi jutun kantajalle, käytännössä hänen asianajajalleen. Tällä pyrittiin tietenkin myös siihen, että asianajajat valmistautuisivat juttuun entistä paljon paremmin ja hankkisivat kaiken tarvittavan aineiston jo ennen oikeudenkäynnin aloittamista.
Ikaalisten mallissa pääpaino oli estää tehokkaasti juttujen toistuvia lykkäyksiä. Lykkäysten takia oikeudenkäynnit venyivät ja menettelyn ja erityisesti todistelun välittömyys kärsi. Tämä tavoite ilmenee selkeästi myös Helsingin Sanomien leikkeestä. Huomattava on, että mallin mukaista oikeudenkäynnin vapaaehtoista kehittämistä kannatti muun muassa Turun HO:n presidentti Touko Kosonen ja asianajaja Jukka Peltonen. Monissa alioikeuksissa oli oikein ”maanvaivana”, että asianajajat kävivät tai käväisivät istunnossa vain jättämässä uuden oikeudenkäyntikirjelmän ja pyytämässä jutun lykkäystä. Esimerkiksi Helsingin raastuvanoikeudessa melko tavallista riita-asiaa voitiin lykätä jopa 5-6 kertaa tai useammin.
Aikanaan kun olin Heikki Salon toimistossa avustavana lakimiehenä jonkun SAKlaisen liiton lakimies pyysi apua kun oli juttu vireillä Siilinjärvellä eikä kyseisellä juristilla ollut aikaa käydä viemässä kirjelmää sinne. Minä siis lensin Kuopioon ja sieltä taksilla Siilinjärvelle – vai oliko Suonenjoelle. Istunnossa jätin liiton juristin laatiman kirjelmän lukematta sitä. Vastapuolena ollut työnantajayhtiön asianajaja pyysi lykkäystä vastatakseen kirjelmään. Lykkäys myönnettiin. Istunnon kestettyä 15 minuuttia työnantajan asianajaja tarjosi minulle kyydin lentokentälle ja kertoi nuorelle tulokkaalle oikeuselämän totuuksia. En koskaan saanut selville miten asia päättyi.
Kohteesi on täytynyt olla Suonenjoki, jossa siihen aikaan oli tuomiokunta. Siilinjärvi puolestaan kuului Kuopion tuomiokuntaan.
Niin, tuollaista se oikeudenkäynti silloin ”vanhaan hyvään aikaan” oli kuten Markku Fredman edellä kertoi! Kyllä ainakin minulle tuli mieleen Ikaalisissa jo 80-luvun alkupuolella, että ”jottain täsä tarttis tehrä”, sillä kauan kaivattu riita-asian oikeudenkäynti viipyi ja viipyi! Se toteutui vasta 1.12.1993, jolloin itse olin ollut jo monta vuotta proffana Lapissa.
Itse asiassa kun oikein rupesin kaivelemaan vanhoja blogijuttujani – aloitin vanhemman blogin pitämisen elokuussa 2008 – sen nimi on nyt muuten ”Oikeudenkäyntejä ja tuomioistuimia” – huomasin, että olen julkaissut Antti Savelan tänään blogijutussaan esittelemät hieman näköjään (käytössä) jo tummuneet ”Virolaisen tuomarinohjeet” vuodelta 1988 blogissa 9.1.2015 numero 905 nimikkeellä ”Tuomarinohjeita”. Siinä olen kertonut myös syitä ohjeiden antamiseen ynnä muuta ”mukavaa”. Jos joku haluaa tutustua tuohon blogikirjoitukseen niin se onnistuu tästä linkistä
http://jyrkivirolainen.blogspot.com/2015/01/905-tuomarinohjeita.html
Kun on alkuun päästy niin antaa mennä vaan!
Nimittäin kirjoitin oikeudenkäyntimenettelyn vapaaehtoisesta, siis ilman lakia tapahtuvasta, kehittämisestä käytännössä mm. Defensor Legis -lehteen. Löysin nyt kaksi siinä julkaistua artikkelia tai pienempää kirjoitusta (smärre uppsatser) vuodelta 1989.
Ensimmäisen artikkelin otsikkona on ”Tuomioistuin oikeudenkäyntimenettelyn kehittäjänä”, joka on julkaistu DL:n sivuilla 56-77. Siitä ilmenee, että nimenomaan juttujen toistuvat lykkäykset ovat sellainen ”paha”, johon alioikeuksien tulisi voida kaikin keinoin puuttua. Kerroin jutussa Ikaalisten tmk:ssa vuonna 1988 antamistani käsittelyohjeista, jotka liitettiin vastaajalle annettavaan haasteeseen ja lähetettiin tiedoksi kantajalle (sivut 61-62).
Artikkeli herätti DL:ssä keskustelua mm. emeritusprofessori Jouko Halilan ja kihlakunnantuomari Gustaf Möllerin toimesta. Vastasin heidän (pienoiseen) kritiikkiinsä toisessa artikkelissa, joka julkaistiin 1989 DL:n sivuilla 567-578; sivuilla 568-570 ovat kyseiset käsittelyohjeet kokonaisuudessaan.
Minulla oli vuonna 1989 ”toinen jalka” jo Lapin yliopistossa, jossa toimin oto. lainkäytön professorina 60 prosentin opetusvelvollisuudella; 40 prossaa virasta hoiti kihlakunnantuomari Markku Arponen. Lappiin olin mennyt ensimmäisen kerran jo syksyllä 1986. Viran yliopistosta sain vasta elokuusta 1990, sillä yksi lausunnonantajista pohti kahden viranhakijan pätevyyttä yli vuoden ennen kuin rohkeni antaa asiantuntijalausuntonsa.
Kun vielä muistan, olen aloittanut kirjoittaa muisteluksia oikeuselämäni varrelta Rule of law -blogissa – oma blogi on siitä kiva, että sinne voi kirjoittaa juttuja milloin haluaa ja on omasta mielestään asiaa – otsikolla ”Muistoja oikeuselämän poluilta”; juttusarjan ensimmäisen osan julkaisin eilen, kas tässä
https://jyrkivirolainen-oikeus.blogspot.com/2023/02/372-muistoja-oikeuselaman-poluilta-osa-i.html
Ruotsissa tehdään tutkimusta blogistia kiinnostavasta aiheesta ”The Ideal Justice”. Aiheesta on Zoom-seminaari 16.11.2023 klo 1730 (Suomen aikaa). Ilmoittautumislinkki alinna.
Affärsrättsligt centrum vid Lunds universitet (ACLU) bjuder härmed in till seminariet MED ANSVAR FÖR RÄTTSUTVECKLINGEN Våra högsta domstolar prövar rättsfall som är ”av vikt för ledning av rättstillämpningen”. Inte minst inom förmögenhetsrätten är detta idag en viktig fråga, eftersom lagstiftaren numera anses ha ”somnat in” vad gäller rättsbildningen inom detta område. Ofta ser man domstolen som en helhet, utan att notera de enskilda justitierådens insatser och betydelse för rättsbildningen. Men vilka är de egentligen som utses att sköta denna ansvarsfulla uppgift? Vilka meriter krävs och spelar det någon roll för rättsutvecklingen vilken bakgrund ett justitieråd har? Bör alla justitieråd ha ungefär samma bakgrund (domarerfarenhet från underrätter och lagstiftningsarbete i något departement) eller bör de ha olika bakgrund, t.ex. från advokatverksamhet och universitet? I USA är utnämningen av domare till Högsta domstolen en fråga som får stor uppmärksamhet i samhället. Så är det inte i Sverige. Vid Umeå universitet pågår sedan en tid intressant forskning kring ”The Ideal Justice”, det ideala justitierådet, bedriven av professorerna Johan Lindholm och Mattias Derlén. De gästar nu ACLU och vid detta seminarium presenterar de sin forskning och det blir tillfälle till diskussion rörande den för rättsstaten viktiga frågan om ansvaret för rättsbildningen.
Inledare: professor Johan Lindholm och professor Mattias Derlén, båda från Juridiska institutionen, Umeå universitet
Kommentator: hovrättspresidenten Ylva Norling Jönsson, Hovrätten över Skåne och Blekinge
Tid: Torsdag 16 november 2023 kl. 16.30-18.30
Plats: Pufendorfsalen, Juridiska fakulteten & Online (Zoom)
Anmälan: aclu.lu.se