Koonnut työelämäprofessori, asianajaja Markku Fredman.
Euroopan neuvoston – siis tuon Euroopan unioniin liittymättömän organisaation – CEPEJ komitea (European Commission for the efficiency of justice) julkaisi 16.10.2024 uusimman selvityksensä oikeuslaitosten toiminnasta neuvoston jäsenmaissa. Vuoden 2022 tietoihin perustuva vuoden 2024 arviointiraportti Euroopan oikeuslaitoksista on järjestyksessään kymmenes ja siinä analysoidaan 44 Euroopan neuvoston jäsenvaltion sekä kahden CEPEJ:n tarkkailijavaltion, Israelin ja Marokon, oikeusjärjestelmiä.
Raportissa on kolme osaa:
- yleisiä analyyseja, joissa tarkastellaan trendejä ja korostetaan eri maissa toteutettuja hyviä käytäntöjä eri aiheissa, kuten budjetti, oikeusalan ammattilaiset, oikeussuojan saatavuus, tuomioistuinten ja syyttäjäpalvelujen tehokkuus sekä tiedotus ja viestintäteknologiaa.
- maaprofiilit, joissa esitetään yhteenveto kunkin maan tärkeimmistä tiedoista ja indikaattoreista ja mahdollistetaan valtion sijoittaminen eurooppalaiseen kontekstiin vertaamalla sen keskeisiä tietoja eurooppalaisiin mediaaneihin. Maaprofiili sisältää myös analyysin merkittävimmistä elementeistä
kussakin oikeusjärjestelmässä - CEPEJ-STAT, online-tietokanta, joka sisältää CEPEJ-tietoja vuodesta 2010 ja joka tarjoaa poliittisten päättäjien, lakimiesten ja tutkijoiden käyttöön erilaisia taulukoita (tehokkuus, oikeusjärjestelmien budjetti, uudet teknologiat, sukupuolet tuomioistuimissa, tuomarit ja syyttäjät), mikä mahdollistaa valtioiden välisen vertailun.
Yleisenä trendinä rapotissa tuodaan esiin seuraavaa:
Oikeuslaitoksen merkityksestä huolimatta sille osoitettu osuus valtioiden budjetista on pieni muihin julkisiin sektoreihin verrattuna, vaikka vuosien aikana onkin tapahtunut jonkin verran lisäyksiä. Euroopan maat käyttivät oikeusjärjestelmiinsä keskimäärin lähes 1,1 miljardia euroa, mikä vastaa 85,4 euroa asukasta kohden (7,31 euroa enemmän kuin vuonna 2020) ja 0,31 prosenttia BKT:sta.
Vuosina 2014–2022 maiden oikeuslaitoksille osoitettu budjetti kasvoi tasaisesti, mutta epätasaisesti ja nousi 59,1 eurosta vuonna 2014 85,4 euroon vuonna 2022. Varakkaammat maat käyttävät yleensä enemmän oikeusjärjestelmän budjetiin asukasta kohden, joskus yli 200 euroa per asukas. Sitä vastoin vähemmän varakkaat maat omistavat suuremman osan BKT:staan oikeudenkäyttöön, mikä heijastaa suurempia ponnisteluja suhteessa niiden taloudellisiin resursseihin.
Keskimäärin jäsenvaltiot käyttävät noin 2/3 oikeusjärjestelmän budjetistaan tuomioistuimiin, noin 25 prosenttia syyttäjäpalveluihin ja loput oikeusapuun (11 %).
Keskimääräinen toteutunut tuomioistuinten budjetti kasvoi vuoden 2014 35,4 eurosta 46,8 euroon vuonna 2022.
Vuonna 2022 valtiot ja yhteisöt käyttivät syyttäjäpalveluihin keskimäärin 18,6 euroa asukasta kohden, mikä vastaa 0,09 prosenttia bruttokansantuotteesta. Keskimääräinen kustannus asukasta kohti vuonna 2022 oli 18,75 % korkeampi kuin vuonna 2020 (16,0 €).
Vuosina 2020–2022 keskimääräiset oikeusapumenot laskivat 120 miljoonasta eurosta 100 miljoonaan euroon (-16 %). Varakkaammat maat ykäyttivät yleensä enemmän oikeusapuun, ja oikeusapuun osoitetaan keskimäärin 24 prosenttia oikeushallinnon budjetista, kun vähemmän varakkaissa maissa vastaava osuus on vain 3 prosenttia.
Vuonna 2022 Euroopassa oli keskimäärin 22 tuomaria 100 000 asukasta kohden, mikä merkitsee hieman kasvua vuodesta 2012. Maiden välillä on kuitenkin merkittäviä eroja, jotka johtuvat oikeusjärjestelmien erityisistä kansallisista ominaisuuksista, ei-ammattimaisten tuomareiden olemassaolosta, Rechtspflegerin roolista, tuomareita avustavan muun henkilöstön määrästä ja tehtävistä.
Virallisten syyttäjien määrä asukasta kohti vaihtelee myös suuresti maittain (Ranskan ja Irlannin kolmesta 24:ään Bulgariassa, Latviassa ja Moldovassa). Keskimäärin se on noussut hieman vuodesta 2012 ja on noin 12 syyttäjää 100 000 asukasta kohti vuonna 2022. 16 maassa on muuta henkilöstöä, joiden tehtävät ovat verrattavissa syyttäjien tehtäviin ja jotka tukevat syyttäjiä.
Vuodesta 2012 vuoteen 2022 tuomareiden ja syyttäjien palkat suhteessa keskipalkkaan nousivat hieman Euroopassa, vaikka erot ovatkin merkittäviä, ja joissakin maissa on havaittavissa laskua.
Tuomareiden bruttopalkka on keskimäärin 2,5 kertaa valtakunnallinen keskipalkka heidän uransa alussa ja 4,9 kertaa uran lopussa. Syyttäjien bruttopalkka uran alussa on keskimäärin 1,9-kertainen kansalliseen keskipalkkaan verrattuna. Tuomarit ansaitsevat tyypillisesti enemmän kuin syyttäjät koko uransa ajan, mutta syyttäjien palkkoihin vaikuttaa väistämättä heidän lakisääteisen asemansa erilaisuus jäsenvaltioissa.
Vuonna 2022 100 000 asukasta kohden oli keskimäärin 180 asianajajaa ja muuta oikeudenkäyntiavustajaksi kelpoista lakimiestä (Azerbaidžanin 23:sta Kyproksen 505:een). Suurin osa asianajajista on miehiä (56 %), mutta naisten osuus on kasvanut vuodesta 2018 useissa maissa. Vuoteen 2022 mennessä 12 jäsenvaltiossa enemmistö on naisia.
Suomea koskevat tiedot esitetään raporttissa seuraavasti:
Tässä vertailutaulukot:
