marraskuu 2022

Senaatintorin murha

1 kommentti

Toomas Kotkas*: Kirja-arvostelu Erkki Aurejärven kirjasta Senaatintorin murha (2022, omakustanne, 212 sivua) Prosessioikeusblogi on tavallaan oivallinen forum julkaista kirja-arvostelu emeritusprofessori Erkki Aurejärven uudesta dekkarista Senaatintorin murha, sillä Aurejärvi itse luonnehtii kirjaa ”oikeuslaitosromaaniksi”. Se ei kuitenkaan ehkä ole tyypillinen oikeuslaitosromaani, koska kirjan pääoikeudenkäynnille tai muillekaan oikeudenkäynneille ei lopulta uhrata kovinkaan paljon sivuja kirjan kokonaissivumäärästä. Sen sijaan […]

Senaatintorin murha Lue lisää »

Tuomarina kuudella vuosikymmenellä, osa IX

Kommentoi

Kirjoittanut hovioikeuden presidentti Markku Arponen (Jatkoa Oulun käräjäoikeuteen) Alioikeusuudistuksen täyttäessä 10 vuotta Oulun käräjäoikeuden alkutaipaletta oli arvioitu käräjäoikeuden vuosikertomuksessa vuodelta 2003. Arvion mukaan alioikeusuudistus oli onnistunut hyvin. Tuomarit ja käräjäoikeuden muu henkilökunta olivat sisäistäneet uudet prosessiperiaatteet. Oikeudenkäynnin kulku oli vakiintunut. Uudistuksen keskeisenä sisältönä ollut ratkaisutoimivallan siirtäminen tietyissä asiaryhmissä oli onnistunut hyvin. Aloittaessani laamannina kesäkuussa 1996

Tuomarina kuudella vuosikymmenellä, osa IX Lue lisää »

Oikeuden rattaat

Tuomarina kuudella vuosikymmenellä, osa VIII

Kommentoi

Kirjoittanut hovioikeuden presidentti Markku Arponen. Rovaniemen hovioikeus asetti 20.12.1995 ehdolle Oulun käräjäoikeuden laamannin virkaan minut ensimmäiselle, laamanni Harri Mäkisen toiselle ja laamanni Simo Toivolan kolmannelle ehdokassijalle. Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari nimitti minut 4.4.1996 Oulun käräjäoikeuden laamannin virkaan 1.6.1996 lukien. Rovaniemen hovioikeus antoi minulle tavanomaiseksi läksiäislahjaksi Marttiinin Lapinleu`un. Oulun käräjäoikeuden laamannina Oulun käräjäoikeus oli muodostettu 1.12.1993

Tuomarina kuudella vuosikymmenellä, osa VIII Lue lisää »

Pohjoismainen prosessioikeuskokous 16.–17.8.2022 Reykjavik

Kommentoi

Kirjoittanut OTT, yliopistonlehtori Hannele Tolonen. Pohjoismainen prosessioikeusyhdistys (Nordiska Föreningen för Processrätt) pitää joka kolmas vuosi prosessioikeuskokouksen, joka kiertää vuoroin eri Pohjoismaissa. Tänä vuonna kokous oli Islannissa.   Reykjavikissa yhdistys sai viettää – tosin hiukan myöhässä – 40-vuotisjuhlaansa. Yliopistotutkijoiden yhteydenpidosta vuonna 1981 käynnistyneen yhdistyksen jäsenkunta on sittemmin laajentunut muihinkin prosessioikeuden ammattilaisiin, kuten tuomareihin ja asianajajiin. Nykyisin jäseneksi

Pohjoismainen prosessioikeuskokous 16.–17.8.2022 Reykjavik Lue lisää »

seteleitä

Tutkielma oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamisesta työsuhteen päättämistä koskevissa riita-asioissa

Kommentoi

Kirjoittanut Jenna Helenius. Kirjoitus perustuu kirjoittajan vuonna 2021 Helsingin yliopistossa valmistuneeseen, Prosessioikeusyhdistyksen palkitsemaan oikeustieteen maisterintutkielmaan ”Oikeudenkäyntikulujen kohtuullistaminen OK 21:8b:n nojalla työsuhteen päättämistä koskevissa riita-asioissa”. Kirjoituksessa esitellään tutkielman johtopäätöksiä ja otetaan niiden pohjalta kantaa myös meneillään olevaan oikeudenkäyntikuluja koskevaan uudistukseen. Oikeudenkäyntikulujen määrän kasvu on ollut julkisen keskustelun kohteena jo pitkään. Kasvavasta kuluriskistä johtuvaan oikeussuojan saatavuuden heikkenemiseen

Tutkielma oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamisesta työsuhteen päättämistä koskevissa riita-asioissa Lue lisää »

Tuomion laatimisesta

2 kommenttia

Muistiinpanot esitelmää varten korkeimman oikeuden käräjäoikeuspäivässä 4.11.2022 – hovioikeuden presidentti Antti Savela Yleistä 1. Tuomarilla on kaksi päätehtävää: oikeudenkäynnin johtaminen ja tuomion laatiminen. Käsittelen esityksessäni jälkimmäistä tehtävää, mutta koska oikeudenkäynnin johtaminen liittyy kiinteästi tuomion laatimiseen, teen siltäkin osin muutaman huomautuksen. Esitellessäni hovioikeudessa urani alkuvaiheessa hyvin laadittuun tuomioon kohdistunutta valitusta, kokenut tuomari totesi: ”Onpa hyvin johdettu

Tuomion laatimisesta Lue lisää »

Näyttöharkintaa podcastissa

2 kommenttia

Keskustelu todennäköisyysteorioiden soveltuvuudesta näyttöharkintaan on nostettu uudelleen esille Ruotsissa, missä yleisen oikeustieteen professori Christian Dahlman on viime aikoina voimakkaasti kritisoinut tuomioistuinten näyttöharkintakäytäntöä, ja puolustanut Bayesin teoreeman käyttöönottoa. Aiheesta keskustelevat yleisen oikeustieteen professorit Christian Dahlman (Lund) ja Minna Gräns (Uppsala). Kyseisen podcastin on tuottanut ruotsalainen Filosofisk tidskift . Podcastia mainostetaan seuraavasti: Filosofisk podcast BevisvärderingI det här

Näyttöharkintaa podcastissa Lue lisää »

Helsingin raastuvanoikeus, puheenjohtajana pormestari Kauko Kuisma

Hetket ennen kuin Helsingin raastuvanoikeus muutti Pasilaan vuonna 1984

Kommentoi

Panu Minkkinen otti talvella 1984 kuvia vanhasta Helsingin raastuvanoikeudesta sen sijaitessa vielä useissa eri rakennuksissa mm. Senaatintorin reunoilla Valokuvat julkaistiin alunperin raastuvanoikeudesta kertovassa kuvareportaasissa “Katoava RO” (Eero Hyvönen (teksti) ja Panu Minkkinen (kuvat), Pykälän uutiset 1/84). Minkkinen on sittemmin käyttänyt kuviaan myös tutkimushankkeessa, joka kertoo julkisen vallan tilallisista ulottuvuuksista.

Hetket ennen kuin Helsingin raastuvanoikeus muutti Pasilaan vuonna 1984 Lue lisää »

Scroll to Top